Mustavalkoinen

30-luku

Vuonna 1938 KKV:n jäsenistö kokoontui 10-vuotisjuhlaan. Seura oli saavuttanut jo vankan aseman Kuopiossa voimakkaana yleisseurana, jonka vahvimmat lajit olivat yleisurheilu, voimistelu, jalkapallo sekä hiihto ja mäenlasku

Kuopion Kisa-Veikot (KKV) on perustettu toukokuun 25. päivänä 1928. Seuran mustavalkoisen merkin kotkalainen suunnittelija on jäänyt tuntemattomaksi. Merkki symbolisoi juoksurataa ja viestikapulaa, mikä hyvin sopikin tuolloin yleisurheiluseuran tunnukseksi. KKV:n ohjelmaan otettiin heti alkuun yleisurheilu, palloilu, nyrkkeily, paini, hiihto ja mäenlasku. Tuolloin oli tavoite saada mahdollisimman paljon nuoria mukaan urheilun pariin. Pääpainoa ei asetettu huippu-urheilijoiden kasvattamiseen ja jäsenmäärä nousikin jo toisena vuotena yli kahden sadan.

Jalkapallo

jalkapallo37

Jalkapallon ensimmäinen piirinmestaruus on voitettu 1937. ´Kisurit` mustissa pelipaidoissa. Seuraväreiksi oli jo muotoutunut mustavalkoinen sotisopa johon myöhemmin ilmestyi vielä kaksi valkoista raitaa mustalle pohjalle.(ks. jääkiekko)

30-luvulla yleisurheilu oli seuran valttilaji. Huvi- ja naistoimikunnan järjesti muun muassa tanssiaisia ja ohjelmailtamia. Jalkapallo kukoisti KKV:ssä myös alusta asti. Voimistelijoita seurassa oli parhaimmillaan tuolloin 150.

Paini

KKV järjesti yhdessä toisten kuopiolaisseurojen kanssa kansallisia painikilpailuja sota-aikanakin. Osanotto kilpailuissa oli hyvä. KKV:n jykevä Artturi Virtanen on toisessa rivissä alhaalta, viides oikealta. Arttu puolusti seuran painimainetta vielä silloinkin, kun paini ei ollut enää seuran ohjelmassa.

KKV järjesti yhdessä toisten kuopiolaisseurojen kanssa kansallisia painikilpailuja sota-aikanakin. Osanotto kilpailuissa oli hyvä. KKV:n jykevä Artturi Virtanen on toisessa rivissä alhaalta, viides oikealta. Arttu puolusti seuran painimainetta vielä silloinkin, kun paini ei ollut enää seuran ohjelmassa.

Paini otettiin seuran lajiohjelmaan heti perustamisvuonna, lajihan oli tuolloin lähes kaikkien menestyvien urheiluseurojen ohjelmassa. Painin harrastajajoukko oli alussa suhteellisen suuri, mutta tila- ja välinevaikeudet aiheuttivat lajin heikohkon kehittymisen seurassa. Harjoitukset pidettiin seuran jäsenen Pekka Hoffrenin verhoiluverstaalla Puijonkadun varrella.

Adi Vaateri

juoksijat

3000 metrin lähtöviivalla KKV:stä: no 31 Kusti Soininen, no 18 Arvi Lyytikäinen ja no 1 Erkki Korhonen

Painitoiminta oli vilkkaimmillaan 30-luvun alussa, jolloin seuraan siirtyi tunnettu painija Adi Vaateri. Seura hankki molskin Syväniemen Tarmolta sen lakattua toimimasta. Verstaalta harjoitukset siirtyivät Työväentalolle. Seura järjesti 30- luvun alussa painissa kansallisia kilpailuja ja osallistui piirinmestaruuskisoihin, joissa Adi oli seuran menestyksekkäin painija. Painitoiminta loppui seurassa talvisodan alkaessa Työväentalon saadessa uuden isännän. Molski siirrettiin ullakolle odottamaan parempia aikoja. Kun ne ajat tulivat olikin molski kadonnut teille tietymättömille.

Jääkiekko

jaakiekko60

KKV:n ensimmäisen kauden maakuntasarjassa pelannut joukkue helmikuussa 1967. Alkuperäinen Kuopiolainen jääkiekkoseura KKV.

40-luvulla voimistelu oli seuran massalaji. Vuonna 1945 syksyllä seuran ohjelmassa aiemmin ollut palloilu muuttui jalkapalloksi, paini oli jäänyt pois ja tilalle tuli retkeily vuosikymmenen loppuun asti. Uutena lajina seuran toimintaan otettiin suunnistus.

50-luvulla seuran lajien valikoima kasvoi monitahoisesti. Uusina lajeina seurassa kilpailtiin lentopallossa, pesäpallossa, pöytätenniksessä, jääkiekossa ja luistelussa. Uintiakin kokeiltiin mutta se ei saanut vettä jalkojen alle. Paini ja nyrkkeily ja harrastusmielessä pelattu jääpallo eivät enää 50-luvulla kuuluneet seuran lajeihin. Painijat siirtyivät Kuopion Voimailijoihin. Vuonna 1959 KKV erotetaan TUL:sta.

Lentopallo

naistenlentopallo70

Vuoden 75 C-tytöt ottivat SM-ponssin, TUK:n mestaruuden ja SVUL:n pronssin.

60-luvulla yleisurheilun ja hiihdon innostus hiipuu seurassa, vaikka vielä vuosikymmenen alussa jäsenmäärä oli huipussaan yli 650. Aktiiviuran lopettaneet muodostivat veteraanijaoksen jonka nimi muuttui 1964 kuntojaokseksi. Vuonna 1962 jalkapallosta oli ilmat jo niin vähissä, että tilalle otettiin jääkiekko samana vuonna. Lentopallosta muodostui menestyslaji suunnistuksen myötä 60-luvulla.

Painijaos

3kKuusikymmentä luvulla leijaillut miesten lentopallo vajoaa 70-luvulla 4-sarjaan ja naisten lentopallo nostaa paterin. 1977 naisjaostosta erkanee naisvoimistelujaosto joka oli seuran suurimpia jaoksia. Monen jaoksen toiminta hiipuu yhteiskunnassa tapahtuvien muutosten myötä. Kun Kuopion Voimailijoiden toiminta hiljenee 70-luvun alussa niin painitoiminta virkistyy taas KKV:ssa. Painijaos virallistettiin 1987 kun Paavo Vartiainen saatiin jaoksen vetäjäksi. Painijaos kulkee huutolaispoikana ympäri kaupunkia. Kesäleirejä pidettiin jopa Kalliorannan lavalla. Ensiksi asetutaan Väinölänniemen katsomon alle, vaikka tila on ahdas ja liian matala. Siellä kuitenkin treenattiin aina 90 luvun puoliväliin asti. Vihdoin löytyi painijoille tilaa NMKY:n salilta Kauppakadulta jossa oltiin vuosituhannen vaihde 1998-2001.

…Historia osuus jatkuu kunhan arkistojen salaisuudet aukeavat…

Kuopiolaisessa urheilutoiminnassa KKV on ollut se kipinä joka on sytyttänyt eri lajien harrastuksen paikkakunnalle. Olosuhteista ja vetäjistä riippuen laji on joko menestynyt, tyrehtynyt tai lajin harrastajat ovat siirtyneet toisiin seuroihin.